Totesin ajatuksen olevan hyvä ja aloin suunnitella ostoslistalle sipulia, sieniä, kermaa - siis mitä ajattelinkin Carbonarassa olevan. Mutta Vuorenpeikko tyssäsi minut siihen paikkaan ja julisti, että hän ei tarkoittanut eurooppalaista Carbonaraa, vaan haluaisi tehdä enemmän alkuperäistä, italialaista reseptiä kunnioittavan ruoan. Pancettan tai guancialen sijasta käytettäisiin kuitenkin ihan tavallista pekonia ja juustoksi valikoitui parmesaani (jos haluaisi mennä oikein kunnolla ruoan lähteille, niin pitäisi kuulemma käyttää Pecorino Romano -juustoa, jota löytyy mm. Pirkalta).
Tästä Miilunpolttajan Pastasta tuli välitön suosikkini Vuorenpeikon kokkailuista ja Peikko saikin tehdä sitä jo eilen uudelleen.
Pasta Carbonara á la Vuorenpeikko
4-5 reilua annosta500 g laadukasta spagettia
150 g parmesaania raasteena
140 g pekonia (tai pancettaa / guancialea)
1 kananmuna
4 keltuaista
Suolaa
Mustapippuria myllystä
Laita pasta keittymään reilusti suolattuun veteen.
Erottele neljästä munasta keltuaiset (laita valkuaiset jääkaappiin talteen ja käytä vaikka munakkaassa tai tee marenkia). Sekoita keltuaiset, yksi kokoinen kananmuna ja parmesaaniraaste yhteen. Tuloksena pitäisi olla sopivan kermainen seos. Jos se näyttää kuitenkin liian kuivalta, eli muodostaa selkeitä paakkuja, niin sekoita mukaan vielä yksi kananmuna.
Leikkaa pekoni pieniksi paloiksi ja paista pannulla kunnolla kypsäksi.
Kun pasta on valmis, niin valuta se. Voit halutessasi säästää yhden desin keitinvettä talteen pastan sekoitusta varten. Pyöräytä pastaa pekonipannulla, tai kaada pekonit rasvoineen pastan sekaan.
Annostele muna-parmesaaniseoksesta vähän kerrallaan pastan sekaan ja suorita välissä nopea, huolellinen sekoitus. Muna-parmesaaniseoksen pitäisi sulaa pastan joukkoon, eikä se saa alkaa hyytyä klönteiksi. Jos pasta alkaa kuivahtaa liikaa, niin lorauta vähäsen keitinvettä joukkoon.
Kun kaikki muna-parmesaaniseos on yhdistetty pastan kanssa, niin rouhi pastan päälle reilusti mustapippuria, eli "tuhkat päälle".
Klassikko.
VastaaPoista