Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jälkiruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jälkiruoka. Näytä kaikki tekstit

lauantai 30. marraskuuta 2019

Chocolate decacence - Syntinen suklaakakku

Lupauduin tekemään Vuorenpeikolle tänä viikonloppuna kolmen ruokalajin päivällisen, joka huipentui mahtavaan suklaiseen elämykseen. Nimellä Chocolate decadence kulkeva suklaakakku oli 1980-luvun hitti varsinkin Yhdysvalloissa, jossa sen kehitteli kalifornialainen kokki Narsai David.

Ohje on peräisin suuresti pitämästäni Food Wishes -Youtube-kanavalta, jonka muitakin reseptejä olen kokeillut hyvällä menestyksellä. Tämä lähes jauhoton suklaakakku (itse unohdin jauhot omasta kakusta kokonaan, ei pahentanut makua!) tarjoillaan mieluiten happamaan kallistuvan marjakastikkeen kera.


Chocolate decadence

12-16 annosta

Tarvitset: 22 cm (irtopohjallinen) piirakka/kakkuvuoka

500g suklaata, 50-60% kaakaota
10 rkl (noin 140 g) voita
1 rkl sokeria
1 rkl vehnäjauhoja (tämän unohdin, kakku onnistui silti hyvin)
5 isoa kananmunaa huoneenlämpöisinä
Ripaus suolaa
Ripaus cayenne-pippuria

Valmistele ensin vuoka. Voitele pohja ja reunat, jonka jälkeen tomuta ne joko vehnäjauhoilla tai makeuttamatolla kaakaojauholla. Laita uuni esilämpiämään 220 asteeseen.

Paloittele voi ja suklaa samaan kulhoon. Kuumenna (älä kiehauta!) kattilassa vettä ja aseta kulho veteen. Sulata voi ja suklaa näin vesihaudetekniikalla. Vaihtoehtoisesti voit käyttää sulatukseen mikroa, mutta ole tarkkana ettet polta suklaaseosta. Kun voi ja suklaa on sulanut tasaiseksi massaksi, siirrä kulho sivuun odottamaan.

Mittaa sokeri ison kulhon pohjalle ja riko mukaan kananmunat. Vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi, paksuksi vaahdoksi. Lisää suola ja cayenne, ja jatka hetki vatkaamista. Kaada sitten noin neljäsosa vaahdosta suklaa-voi-seokseen ja sekoita ne keskenään. Kun suklaa näyttää jälleen suklaalle, voit kaataa suklaaseoksen kokonaan kananmunavaahtoon. Sekoita seosta varovasti taittelemalla ja "kääntelemällä" massaa reunoilta keskelle, kunnes kaikki on täydellisesti sekaisin.

Kaada suklaamassa voideltuun ja jauhotettuun vuokaan ja tasoita massaa tarvittaessa lastalla tai varovasti hytkyttämällä vuokaa vaakasuunnassa. Paista kakkua uunin keskiosassa 12-15 minuuttia. Kakku saa uunista tullessaan hytkyä hieman, mutta mikäli se näyttää vielä liian vetelältä, laita takaisin ja tarkista minuutin päästä uudelleen.

Jäähdytä kakku, kääri vuoka sitten kelmulla ja laita jääkaappiin vähintään muutamaksi tunniksi, mieluiten yön ylitse. Tarjoile kylmänä. Ripauta päälle halutessasi tomusokeria.

Tarjoiluun suosittelen joko vadelmista tai mustista ja punaisista viinimarjoista valmistettua kastiketta. Mittaa kattilaan noin 200g marjoja ja lorauta mukaan sitruunamehua jos käytät vadelmia, vettä jos käytät viinimarjoja. Kuumenna, mutta älä keitä. Sekoittele, kunnes marjat hajoavat. Lisää maun mukaan sokeria, mutta huomaa että kakku itsessään on rikkaan suklainen, joten hapan kastike on parempi kuin makea. Kun sokeri on sulanut, niin siivilöi marjamassa ja siemenet kastikkeesta pois. Jäähdytä jääkaapissa tarjoiluun asti.

Alkuperäinen resepti: Food Wishes - Chocolate Decadence (YouTube)

sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Glögijuustokakku isänpäiväksi

Tänään tuli käytyä parissakin kahvipöydässä, joista toiseen vein eilen tekemäni glögijuustokakun. Kyseessä oli tämänvuotinen isänpäivälahja, vaikka tämä kakku sopiikin hyvin myös vaikkapa pikkujoulun kahvitarjoiluihin, tai miksei ihan joulupöytään jälkiruoaksi.


Ohjeen olen koonnut osin muista juustokakuista ja osin omasta päästä. Täytteen glögitiivisteen voi korvata myös muulla nesteellä, lähinnä sen tarkoitus on vahvistaa glögin makua, joka muuten jäisi kenties liian vaisuksi pelkässä kiilteessä.

Ihana glögijuustokakku


(ohjeen kakku tehty 20cm irtopohjavuokaan)

Pohja:
80 g joulupipareita
50 g Marie-keksejä
65 g voita sulatettuna

Täyte:
2/3 dl glögitiivistettä
300 g Mascarponea
1,5 dl kuohukermaa, pehmeäksi vatkattuna
110 g tomusokeria
1 vaniljatanko, tai 0,5-1 tl vaniljaesanssia
2,5 liivatelehteä

Kiille:
4 liivatelehteä
3 dl glögitiivistettä
2 dl vettä

Itse levitän aina irtopohjavuoan pohjan päälle leivinpaperin, ja painan vuoan reunat paikoilleen. Sen jälkeen leikkaan saksilla vuoan ulkopuolelle jäävää paperia pois siten, että vuokaan jää ~1 cm pituinen "hame" ja yhteen kohtaan jätän paperia reilummin, jotta siitä kiinni pitäen voi vetää kakun tarjoilulautaselle.

Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita voi keksimuruun ja painele seos vuoan pohjalle. Laita jähmettymään jääkaappiin.

Valmista täyte. Pehmitä Mascarpone esim. haarukalla tai lusikalla kulhossa. Lisää mukaan tomusokeri ja vanilja. Vatkaa kuohukermaa hiukan ja sekoita Mascarponen mukaan. Liota liivatelehtiä hetki kylmässä vedessä. Lämmitä glögitiiviste esim. pienessä kasarissa ja liuota sitten liivatelehdet mukaan. Anna jäähtyä hetki, ennen kuin kaadat glögi-liivatenesteen täytemassaan jatkuvasti sekoittaen.

Kumoa täyte kakkupohjan päälle ja levitä tasaiseksi. Anna jähmettyä jääkaapissa tunnin-pari, ennen kuin lisäät kiilteen.

Kuumenna pienessä kasarissa glögitiiviste ja vesi. Liuota mukaan neljä liotettua liivatelehteä, anna jäähtyä hetki ennen kuin valutat kiilteen varovasti juustokakun päälle. Tässä voi käyttää apuna lusikkaa; pitele lusikkaa aivan täytteen päällä ja valuta kiilleneste ensin lusikalle, josta neste sitten leviää hellemmin täytteen päälle tekemättä "kuoppaa".

Anna kiilteen hyytyä kunnolla jääkaapissa ennen koristelua. Kuvan kakkuun koristelu tehtiin sulattamalla hiukan valkosuklaata ja pursottamalla sitä sitten ohuena nauhana kakun reunoille kahdessa erässä. Ensimmäisen erän jälkeen reunoille lisättiin vähän mantelilastuja ja pehmeitä hopeahelmiä, ennen kuin suklaanauhaa jatkettiin toinen erä.


maanantai 18. helmikuuta 2019

Salted caramel cheesecake -piirakka

Viikonloppuna herkuttelimme uunifetapastan lisäksi salted caramel cheesecake -piirakalla, jonka ohjetta kokeilin ihka ensimmäistä kertaa. Kyseessä on siis uunissa paistettava juustokakku, mutta tämä toteutetaan enemmän "piirakkamaisessa" muodossa. Päällimmäisenä olevan kinuskin voi valmistaa erilaisin variaatioin ja sitä kautta muokata kakun hallitsevaa makua.

Alla olevan ohjeen kerron niillä mitoilla kuin piirakka olisi kuulunut tehdä 24-senttiseen vuokaan, mutta minä käytin (sopivasti kahdelle syötäväksi) 16-senttistä vuokaa noin puolella ohjeen täytteistä.


Salted caramel cheesecake pie


Tarvitset: 24-senttinen piirakka- tai irtopohjavuoka

Pohja:

170 g Digestive-keksejä
80 g voita sulatettuna

Täyte:

400 g maustamatonta tuorejuustoa huoneenlämpöisenä
1,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria (tai muutama tippa vaniljaesanssia)
1 rkl sitruunamehua
2 kananmunaa
1 rkl maissitärkkelystä
Ripaus suolaa

Kinuski (caramel):

1 2/3 (1,66) dl kuohukermaa
1 dl fariinisokeria (meillä käytettiin tummaa muscovadosokeria)

Koristeluun:

Ripaus sormisuolaa

Laita uuni lämpiämään 160-asteiseksi. Voitele vuoka voilla.

Murskaa Digestive-keksit. Helppo ja siisti tapa on mitata oikea määrä keksejä muovipussiin, sulkea pussin suu ja rullata sitten kaulinta varovasti pussin päällä tasaisesti painellen, kunnes keksit ovat hilskana.

Sekoita sula voi ja keksimuru ja painele massa vuoan pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa uunissa noin 12 minuuttia, kunnes se on saanut hieman väriä. Ota pois uunista ja anna jäähtyä sillä aikaa, kun teet täytteen.

Vatkaa huoneenlämpöinen tuorejuusto, kunnes se on hiukan notkistunut. Lisää sokeri ja vatkaa massa uudelleen kuohkeaksi. Lisää vaniljasokeri tai esanssi, sitruunamehu ja suola. Jatka vatkaamista ja tasoita massa.

Lisää kananmunat yksitellen massaan ja vatkaa jokaisen kananmunan jälkeen. Lisää lopuksi maissitärkkelys ja sekoita se nopeasti mukaan taikinaan.

Kaada täytemassa keksipohjan päälle ja paista piirakkaa uunissa noin 30-35 minuuttia uunin keskitasolla. Pinta tulee valmistuessaan olemaan mattapintainen ja jonkin verran kohonnut. Ota pois uunista ja anna jäähtyä.

Kinuski valmistetaan keittämällä kermaa ja fariinisokeria kattilassa. Koska fariinisokeria ei oltu muistettu meille ostaa, käytin tässä muscovadosokeria. Seosta keitellään hiljalleen välillä sekoittaen noin 10-15 minuutin ajan. Sitten voit alkaa testailemaan kinuskia; tipauta tippa esimerkiksi lautaselle tai piirakan päälle ja katso, pitääkö pisara muotonsa. Jos se tekee näin, on kinuski valmis. Ota kinuski pois levyltä ja anna jäähtyä minuutin verran, ja kaada se sitten piirakan päälle.

Hyydytä piirakkaa jääkaapissa mieluiten yön yli. Ripottele tarjoiluhetkellä sen päälle hieman sormisuolaa.



Tummalla muscovadosokerilla kinuskista tuli todella vahvan makuista ja jälkimaku muistutti hiukan mämmiä - tässä tapauksessa sormisuolan käyttö oli hiukan turhaa, koska muscovadokinuski peitti suolankin tehokkaasti alleen maun puolesta. Mutta tämä vei ehdottomasti kielen mennessään!

Alkuperäinen ohje:
Wicked Sweet Kitchen - Salted caramel cheesecake pie

perjantai 24. marraskuuta 2017

Uunissa paistettu mustikkajuustokakku

Blogissa on meinannut olla vähän hiljaista, kun on ollut taas niin monta muuta pienprojektia ja ihan liikaa töitä. Tämänkin kakun tein jo isänpäivänä, mutta reseptin postaaminen vain otti ja kesti.


Uunissa paistetut juustokakut ovat aina olleet minulle jostakin syystä hirveän saavuttamattomissa, kunnes päädyin jonkun pienimuotoisen juhlapäivän kunniaksi kokeilemaan helpohkolta vaikuttavaa ohjetta. Kaiken päälle ohje oli vielä gluteeniton ja helposti muunnettavissa laktoosittomaksi, eli toimi kaikin puolin viihdytettävälle yleisölle.

Tämä jos mikä on helppo uunissa paistettava juustokakku, koska suurin asia mitä se vaatii, on aika. Tehtyäni tämän kakun nyt kahteen kertaan minun on todettava, että ohje on todellakin fool proof, eli onnistuu aivan joka kerta ja on erinomaisen hyvää. Kanssasyöjät ihastuivat kakkuun myös ja totesivat kokeilevansa uunijuustokakkua itsekin.

Paistettu mustikkajuustokakku


(noin 18-20 cm pyöreään irtopohjavuokaan)

Pohja (gluteeniton):
2 dl mantelijauhoja
2 rkl sokeria
40 g voita

TAI pohja (normaali):
100-120 g Digestive-keksejä
45-60 g voita

Täyte:
600 g tuorejuustoa
2 dl tomusokeria
2 rkl maissi- tai vehnäjauhoja (käytä maissijauhoja gluteenittomaan versioon)
3 kananmunaa
1 keltuainen
150 g ranskankermaa
1 rkl sitruunamehua
0,5 tl vaniljaesanssia
Noin 1-1,5 dl Mustikkahilloa
(Pensasmustikoita koristeeksi)

Pingota leivinpaperi kakkuvuoan pohjalle. Leikkaa leivinpaperista hiukan vuoan reunoja korkeammat suirot ja asettele ne vuoan reunoille. Sulata voi ja lisää voihin joko mantelijauho ja sokeri tai rouheeksi murskatut Digestive-keksit. Tasoita pohjamassa vuoan pohjalle ja laita jääkaappiin vetäytymään.

Aseta tässä vaiheessa uuni lämpiämään 160 asteeseen.

Vatkaa tuorejuusto, tomusokeri ja maissijauho sileäksi massaksi. Lisää massaan kananmunat ja keltuainen yksi kerrallaan ja vatkaten välissä.

Lisää ranskankerma ja sitruunamehu ja jatka vatkaamista kunnes kaikki on sekoittunut tasaisesti. Ota kakkuvuoka jääkaapista ja kaada noin puolet täytemassasta pohjan päälle. Pudottele mustikkahillosta nökkösiä ympäriinsä vuokaan ja vedä kevyesti kuvioita esimerkiksi terävällä veitsellä massan pintaan niin, että hillosta muodostuu kuvioita.

Jos hillo on liian tiivistä, eli uppoaa heti massan sisälle, kevennä sitä esimerkiksi pienellä määrällä vettä ja tiputtele hilloa matalammalta. Tämä ei silti vaikuta kakun makuun :)

Kaada loput kakun täytemassasta vuokaan ja toista hillovaihe. Paista juustokakkua uunissa noin 1,5 tuntia, jonka jälkeen väännä virta pois uunista ja avaa luukku raolleen. Anna kakun olla uunin jälkilämmössä vielä tunnin ajan.

Jäähdytä kakku loppuun huoneenlämmössä ja siirrä jääkaappiin yöksi. Paistetut juustokakut ovat parhaimmillaan vasta seuraavana päivänä. Koristele halutessasi kakku pensasmustikoilla ennen tarjoilua.

Loppuhuomautukset: Kakku kohoaa uunissa yllättävän paljon, minkä takia suosittelen ehdottomasti reunapapereiden käyttöä.

Lisäksi, jos teet gluteenittoman vaihtoehdon ja käytät pohjassa manteli-voi-seosta, niin kannattaa laittaa vuoan alle esimerkiksi uunivuoka. Kakun pohja nimittäin saattaa "vuotaa" rasvaista ja sokerista nestettä hiukan. Laktoositon kakku puolestaan syntyy, kun käytät tavallisen tuorejuuston ja ranskankerman sijasta esim. Eila-tuoteryhmän laktoosittomia tuotteita.

Kaikki kunnia Annin Uunissa -blogille ja sen erinomaiselle ohjeelle!


keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Suklaiset kauralevyt á la Vuorenpeikko

Vaihteeksi taas hiukan makeaa! Näitä suklaisia kauralevyjä Vuorenpeikko on tehnyt aina silloin tällöin joko ihan meidän omaksi herkuksi, tai tarjottavaksi kahvipöytään. Koristelussa voi olla luova - tällä kertaa käytettiin tummaa ja tavallista maitosuklaata, jolla saatiin hiukan marmoroitua kuviota pintaan.


Suklaiset kauralevyt á la Vuorenpeikko


~ 16 palaa

200 g suklaata
100 g voita
4,5 dl kaurahiutaleita (noin 150 g)
1 rkl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 dl sokeria (noin 75 g)
2 rkl siirappia
Pari tippaa vaniljaesanssia

Sekoita kuivat aineet yhteen yhdessä kulhossa. Sulata sitten kattilassa voi ja siirappi yhteen.

Sekoita kuiva-aineet ja voi-siirappiseos. Painele tasaiseksi levyksi noin 20x25 cm kokoiseen vuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Rouhi sillä aikaa suklaa pienemmäksi.

Kun paistos on tullut uunista, niin levitä suklaarouhe heti sen päälle. Suklaa sulaa paistoksen lämmöstä itsekseen, mutta voit hiukan itse auttaa esimerkiksi lusikalla hieman levittäen.

Anna jäähtyä kunnolla, pilko paloiksi ja säilytä jääkaapissa.



perjantai 8. syyskuuta 2017

Mustaherukkabrowniet á la Vuorenpeikko

Meillä on viime aikoina leivottu enemmän kuin laki sallii ja yritän tämän jälkeen ehkä tehdä jotakin muuta blogia varten - mutta tällä kertaa Vuorenpeikko otti köökin haltuunsa ja loihti kahvipöytään varsin maistuvan herkun.


Pakastimemme on tällä hetkellä mustaherukoita täynnä ja niitä on jäljellä vielä viime vuodeltakin, vaikka alkuvuoden niitä ahkerasti käytin erilaisissa puuroissa ja proteiinipirtelöissä. Hilloakin on tehty ja jaeltu sukulaisille ja ystäville, vaan marjoja riittää vieläkin enemmän kuin riittämiin. Muun muassa tämä brownie-ohje syntyi sillä verukkeella, että siihen saisi upotettua edes jonkin verran oman pihan anteliaasti tuottamaa satoa.

Mustaherukkabrowniet á la Vuorenpeikko


150 g Mustaherukoita (tuoreena tai pakaste)
150 g voita
150 g tummaa suklaata
2 kananmunaa
1,5 dl sokeria
2 tl sokeroimatonta kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
2 dl vehnäjauhoja

Sulata suklaa vesihauteessa ja voi esimerkiksi mikrossa.

Vaahdota kananmunat ja sokerit ja lisää sitten mukaan kuiva-aineet. Lisää sula voi ja suklaa ja vatkaa sekaisin.

Kaada taikina 25x20 cm vuokaan joka on vuorattu leivinpaperilla tai kevyesti voideltu. Ripottele päälle mustaherukat ja paista 175-asteisessa uunissa noin 25-30 minuuttia, mutta varo ylikypsentämästä. Testaa kypsyys hammastikulla; jos tikku tulee kohtalaisen puhtaana ulos paistoksesta, niin se on valmis. Jos tikkuun jää taikinaa, jatka kypsentämistä.

perjantai 1. syyskuuta 2017

Överimakeaa: Kinuskiomenakierteet

Kun ensimmäisen kerran törmäsin Pinterestin kautta Caramel Apple Cinnamon Rollien, eli suomennettuna kinuski-/karamelliomenakierteiden ohjeeseen, olin haltioissani. Totesin, että vielä joskus kokeilen kyseistä ohjetta - ja tämän toteutin muutama päivä sitten.


Ensin ajattelin, että olisin tehnyt taikinan peruspullataikinalla ohjeen taikinan sijaan, mutta päädyin kuitenkin sitten noudattamaan reseptin ohjetta, koska epäilin omenoiden vetistävän pullataikinaa liikaa. Tässä siis taikina on reippaasti kuivempi kuin normaali pullataikina, mutta siitä ei tule kovaa koppuraa eikä liian leipämäistä.

Kinuskiomenakierteet


12 kpl

Taikina:
55 g voita
1,5 dl maitoa
0,5 dl vettä
7,5-8,5 dl jauhoja
0,5 dl sokeria
1/4 tl suolaa
7-10 g pikahiivaa
2 rkl maitojauhetta
1 kananmuna

Kinuskiomena + sokeri-kanelitäyte:

1,5 dl ruskeaa sokeria
1,5 rkl kanelia
1/4 tl muskottia
5 rkl pehmeää voita
1 iso hapan omena, siemenet poistettu ja pilkottu pieniksi
0,5 dl rouhittua pekaania (vapaaehtoinen)
170 g kinuskikastiketta

Alkuperäisessä reseptissä suositeltu vuokakoko:
23 cm pyöreä vuoka (mahtuu 11 kpl) tai 33 x 23 cm suorakulmion muotoinen vuoka.

Yhdistä maito, vesi ja voi. Mikrota 1 minuutti ja sekoita. Jatka lämmittämistä 30 sekunnin sykleissä, kunnes voi on sulanut ja maito on lämmintä. Jos maito on kuumaa, niin anna sen jäähtyä kädenlämpöiseksi.

Sekoita 7 dl jauhoja, sokeri, suola, maitojauhe ja hiiva. Lisää lämmin maitoseos ja kananmuna. Vaivaa taikina sekaisin. Jos taikina tarttuu vielä vuoan reunoille, niin lisää jauhoja vähän kerrallaan. Vaivaa taikinaa vielä hyvät 5 minuuttia. Peitä ja anna levätä 10-15 minuuttia lämpimässä paikassa.

Sekoita yhteen ruskea sokeri, kaneli ja muskotti.

Kumoa taikina jauhotetulle työpöydälle. Jauhota kaulin ja kauli taikina 35 x 25 cm kokoiseksi levyksi. Levitä pehmennyt voi tasaiseksi taikinan päälle. Ripottele päälle kaneli-sokeriseos. Lisää mukaan omenapalat ja pekaanipähkinä. Valuta päälle reilu desi kinuskikastiketta.

Rullaa komeus tiukalle rullalle ja leikkaa 12 tasakokoiseksi palaksi. Asettele palat rasvattuun vuokaan ja peitä pyyhkeellä. Anna nousta lämpimässä ja valolta suojassa 20-25 minuuttia.

Ota pyyhe pois ja paista 175 asteessa uunin keskitasolla 15-18 minuuttia, tai kunnes paistos on saanut väriä pintaan. Anna jäähtyä 5-10 minuuttia ja valuta päälle loput karamellikastikkeesta.



Oliko hyvää? Jos jostain pitäisi pikaisesti hankkia hammaslääkärin painajainen realisoituna, niin se olisi varmaankin tässä. Paistos on _todella_ makea ja minulla ainakin se jäi noin 17 minuutin paistoajan vielä keskeltä raa'aksi, kun käytin noin 24-senttistä pyöreää vuokaa. Eli todennäköisesti käytin kuitenkin liian tiukkaan pakattua uunivuokaa, tai pidin sitä polttamisen pelossa liian vähän aikaa uunissa - jälkiviisaana rullat olisi voinut myös tehdä yksittäisinä esim. muffinsivuoassa tai isommassa uunivuoassa enemmän erillään toisistaan.

Tämä kyllä syötiin meillä kaikki pois, mutta edelleen - kyseessä on todella, todella, todella makea kokonaisuus, joka takuulla maistuu nuoremmille, mutta jota aikuiset eivät kenties pysty pientä annosta enempää nauttimaan. Itse rullapaistoksen tekeminen oli mukavan helppoa ja tästä reseptistä voisi helposti kuvitella jatkokehittävänsä jotakin vähemmän makeaa versiota.

perjantai 25. elokuuta 2017

Pakanan punaherukkacrumble

Meillä on pihassa pari mustaherukkapensasta, pari punaista ja niiden lisäksi kolme pientä pensasmustikkaa (jotka eivät tosin pariin vuoteen kasvaneet juuri lainkaan, koska ilmeisesti maassa ei ollut tarpeeksi ravinteita). Itse olen laiska keräilemään marjoja, mutta onneksi Vuorenpeikko on siinä ihan toista maata. Niinpä Peikko keräili viime viikolla ensin lähes viisi kiloa mustaherukkaa ja eilen punaherukoita tuli arviolta 1,5 kilon korillinen.

Punaherukat ovat olleet suosikkejani lapsuudesta lähtien. Yhdistän ne aina lapsuuden kesiin, jolloin kävimme isän kanssa mummolassa ja jossa takapiha oli täynnä erilaisia marjapensaita. Siellä sain syödä punaisia viinimarjoja suoraan puskasta niin paljon kuin mieli teki. Mustaherukoista en osannut välittää tuoreeltaan, mutta mummon tekemässä marjamehussa ne tekivät kauppansa.


Tämä punaherukkacrumble, eli punaherukkapaistos, valmistui tänään ensimmäistä kertaa keittiössämme. Olen tehnyt erilaisia piirakoita ja paistoksia ennenkin, mutta tässä mukavinta oli kenties se, ettei marjoja survottu tai keitelty ensin, vaan sekoiteltiin huolettomasti sokerin ja maissitärkkelyksen kanssa. Lisäksi itse taikinakin valmistui ilman säätämistä ja vähistä aineksista.

Pakanan punaherukkacrumble


Täyte:
7 dl punaherukoita
1 dl sokeria
1 rkl maissitärkkelystä

Pohja ja päällinen:
5 dl jauhoja
1,5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1/3 tl suolaa
130 g voita
1 kananmuna

Esilämmitä uuni 200 asteeseen. Jos käytät irtopohjavuokaa, niin pingota noin 23-25 cm halkaisijaltaan olevan vuoan pohjalle leivinpaperi. Voit myös hiukan suihkaista öljyä vuoan pohjalle ja reunoille. Jos käytät neliskanttista vuokaa, niin sen suurpiirteinen koko voisi olla noin 28x18 cm.

PÄIVITYS: Tein crumblea uudelleen 25x20 cm vuoassa ja koko oli juuri oikea.

Sekoita sokeri ja maissitärkkelys marjoihin.

Sekoita toisessa kulhossa jauhot, sokeri, leivinjauhe ja suola keskenään. Nypi mukaan voi ja puristele lopuksi mukaan kananmuna, kunnes sinulla on melko tiiviiksi pakkautuva, mutta helposti mureneva taikina.

Painele noin 2/3 taikinasta vuoan pohjalle. Kaada päälle tasaiseksi kerrokseksi marjat ja murenna loppu taikina päällimmäiseksi.

Paista crumblea 30-40 minuuttia, kunnes sen pinta on saanut väriä ja marjatäyte kuplii. Anna jäähtyä täysin ennen leikkaamista paloiksi.



Oliko hyvää? *epäselviä mumisevia äännähdyksiä, murusten lennellessä pitkin pöytää*

Oli. Ainoa virhe, mikä tämän kanssa tuli tehtyä, oli tunkea kaikki ihan liian pieneen, noin 20-senttiseen irtopohjavuokaan. Eli koska marjaseosta oli hiukan liian paksusti, niin crumblen pohja jäi keskeltä liian löysäksi marjojen valuttaessa mehujaan - mutta crumblen reunoista tuli täydelliset.

Heti tuoreeltaan, kuitenkin reilusti jäähtyneenä, cruble on todella maukasta. Onnistuneilta osilta pohja on sopivan tiivis, mutta murea. Päällinen, vaikka onkin samaa taikinaa, on saanut mukavaa rapeutta paahtuessaan. Tässä voisi toimia hyvin esim. kookoshiutaleetkin sekoitettuna päälliseen taikinaosuuteen.

Tämä menee meillä vakiokäyttöön!

maanantai 7. elokuuta 2017

Proteiinipannarit á la Vuorenpeikko

Amerikkalaistyyliset, pannulla paistettavat pannukakut nousivat yhdeksi suosikkiherkuistani saman tien, kun sellaisia ensimmäisen kerran kokeilin tehdä. Piimätaikinasta syntyi pehmeät ja paksut pannukakut, jotka tuntuivat imevän siirappia ja voita itseensä (ja mikäs sen parempaa!).


Ikävä kyllä kyseiset amerikkalaiseen malliin tehdyt pannukakut ovat melko energiarikkaita ja sokerisia, joten kovin usein niitä ei sen vuoksi tule tehtyä. Sitten, eräänä kauniina aamuna vielä deittaillessani Vuorenpeikkoa, tämä taikoi meille ne terveellisemmät pannukakut. Ja saatoin rakastua vähän lisää.

Proteiinipannarit á la Vuorenpeikko

Noin 8 pannukakkua

400 g raejuustoa
130 g kaurahiutaleita
6 kananmunaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vanilja-aromia
(Ripaus kanelia)

Hienonna ensin kaurahiutaleet tehosekoittimessa lähestulkoon jauhoksi. Lisää sitten mukaan raejuusto ja anna tehosekoittimen tehdä sillekin tehtävänsä. Sekoita mukaan kananmunat, leivinjauhe, vanilja-aromi ja kaneli (mikäli käytät) ja pyöräytä vielä muutaman kerran kunnolla sekaisin kunnes saat tasaisen taikinan.

Leikkaa kuumalle paistinpannulle nokare voita ja valuta sopiva määrä taikinaa (josta tulee halkaisijaltaan noin 12-15 cm pannari) ja tärisytä/heiluttele pannua vähän niin, että taikina leviää tasaisesti. Anna paistua, kunnes pannarin pintaan alkaa muodostua kuplia. Käännä pannari lastan avulla ympäri ja paista toiseltakin puolelta kauniin väriseksi.

Tarjoile esim. hillojen, siirapin ja voin, kermavaahdon tai marjojen kera.


Näitä pannareita päästiin maistelemaan taas eilen, kun ystäväpariskunta oli yökylässä ja olimme päässeet aamiaispöytään. Sieltä jo tuli ohjeelle kyselyä, joten se toimikoon todisteena proteiinipannareiden erinomaisuudesta ja siitä, että herkutella voi (sitä sen koommin huomaamatta) terveellisemminkin.

perjantai 4. elokuuta 2017

Hunajamelonia kolmella tavalla

Muutama päivä sitten oli tarkoitus nautiskella hunajamelonia aamupalalla muun ruoan kanssa, mutta sattuneesta syystä meloni unohtui täysin jääkaapin perukoille. Mietin, mitä kaikkea hunajamelonista voisi ylipäätään tehdä ja pienen netin selaamisen jälkeen päätin kokeilla valmistaa hunajamelonia kolmella eri tavalla; bruschettoina, alkupaloina ja jälkiruokana.


Hunajameloni- ja prosciutto-bruschetat

4 bruschettaa

4 palaa leipää (esim. patonkia leikattuna vinottain)
Muutama tippa öljyä
4 siivua prosciuttoa
Pieni pala hunajamelonia
Balsamicoa

Pirskota hiukan öljyä (oliivi- tai rypsiöljy) leipien pinnoille ja paahda leipäsiivuja kuumalla pannulla, kunnes ne ovat saaneet sopivasti väriä. Jos viipaleet mahtuvat paahtimeen, niin sitäkin voi käyttää.

Kuori ja poista siemenet hunajamelonin palasesta ja siivuta mahdollisimman ohueksi joko veitsellä tai kokeile kuorimaveitsen käyttöä. Asettele prosciutto leipäsiivulle ja lisää mukaan muutamia suiroja hunajamelonia. Pirskottele päälle balsamicoa ja tarjoile. Päälle voit ripotella vielä tuoreita yrttejä tuomaan väriä.

Alkuperäinen ohje: Marthastewart.com - Prosciutto, Melon, and Balsamic Vinegar Bruschetta

Oliko hyvää? Pidän paljon bruschetoista, joten ehkä odotin näiltä liikoja. Osasin kyllä aavistaa melko mietoa makuelämystä jo hunajameloniakin ajatellen, mutta emme olleet Vuorenpeikon kanssa aivan varma siitä, pelasivatko hunajamelonin ja prosciutton maut yhteen balsamicon kanssa. Ehkä alkuperäisohjeen cantaloupemeloni olisi sittenkin ollut parempi. Noin muuten maku oli kuitenkin ok, mutta en usko että tämä ohje päätyisi vakiokäyttöön.


Hunajamelonisiivuja prosciuttoon käärittynä


Kahdelle alkupaloiksi

Puolikas tai 1/4 hunajameloni
Prosciuttoa

Kuori ja poista siemenet hunajamelonista ja leikkaa meloni paksuiksi viipaleiksi. Kääri prosciuttoa viipaleiden ympärille.

Oliko hyvää? Tämä italialainen napostelu- tai alkuruoka on ymmärtääkseni kohtalaisen suosittu kotimaassaan varsinkin kesäsesonkina. Enkä yhtään ihmettele - kevyesti makeahko hunajameloni ja aivan omanlaiseltaan maistuva prosciutto yhdessä ovat mukavan kevyt ja raikas alkupala mille tahansa ruoalle. Tosin en juuri nyt keksi mikä hedelmä huonontuisi sillä, että sen käärisi ilmakuivattuun kinkkuun (banaani?) mutta tämä on aika kiva. Teen luultavasti uusiksi joskus.


Paistettua hunajamelonia ja mascarponevaahtoa

Alkuperäinen ohje grillatulle melonille:
Neljälle

1 hunajameloni
1 sitruunan mehu (0,5-1 dl sitruunamehua)
3 rkl juoksevaa hunajaa
100 g mascarponea
1 purkki vaahtoutuvaa vaniljakastiketta (250ml)

Kuori ja poista siemenet hunajamelonista. Leikkaa meloni lohkoiksi ja laita lohkot kuumaan grilliin. Valele hunaja-sitruunamehuliemellä.

Vatkaa vaniljakastike vaahdoksi ja kääntele mukaan mascarpone. Tarjoa vaahto melonilohkojen kera.

Alkuperäinen ohje: Yhteishyvä.fi - Grillattu hunajameloni ja mascarponevaahto

Oliko hyvää? Alkuperäisessä ohjeessa melonilohkot grillattiin, mutta koska grilliä en viitsinyt tämän takia raahata pihalle, niin päätin kokeilla sen sijaan pannulla paistamista. Marinoin ensin lohkoja hetken sitruuna- ja hunajaliemessä, kunnes oli paistamisen aika.

Laitoin pannulle pienen nokareen voita ja paistamisen aikana kävi ilmi, että hunajameloni on siihen touhuun aivan liian pehmeää. Hunaja alkoi kärytä pannun pinnalla ja melonilohkot pehmetä, joten parin yrityksen jälkeen luovutin.

Maistaminen osoitti, että paiston aikana hunajameloneista hävisi jonkin verran makua, mutta kasasin paistetut siivut lasiin ja päälle kauhoin vaniljavaahtoa. Loput hunajameloniviipaleet, jotka olivat hetken aikaa uineet sokeriliemessä, olivat itseasiassa todella hyviä - joten ne hävisivät parempiin suihin vaahdon kera sellaisinaan.

Tuskin tulen paistamista kokeilemaan uudelleen, mutta kevyesti hunajassa ja sitruunassa marinoidut lohkot vaniljavaahdon kera voivat olla joskus tulevaisuudessa hyvä kesäinen jälkiruokaidea.

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Maailman helpoin marjapiirakka

Tämän ohjeen löysin joskus pieni ikuisuus sitten, kun piti pian keksiä jotakin tuoretta tarjottavaa kahvipöytään. Etsin tuolloin nimenomaan helppoa marjapiirakkaa, jonka ainekset todennäköisimmin löytyisivät jo valmiina kaapista ja joka olisi valmis mieluiten jo nyt.

Alkuperäisessä ohjeessa sokeria laitetaan piirakkaan 2 dl, mutta mielestäni marjojen luontainen makeus ja kirpeys riittää niin hyvin, että vähensin määrää puolella desillä. Piirakka kelpaa tarjottavaksi sellaisenaankin, mutta ei hyljeksi jäätelöä tai vaniljakastiketta :)

Marjojen määrä riippuu aika pitkälti itsestä. En ole koskaan mittaillut, kuinka paljon niitä olen piirakan päälle ripotellut ja aina on kuitenkin tullut hyvää. Täytettä voi muokkailla aika vapaasti - tähän uppoaisi esimerkiksi siivutetut omenat tai palasteltu raparperi erinomaisesti.



Maailman helpoin marjapiirakka

2 kananmunaa
1,5 dl sokeria
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl maitoa
150 g voita
(0,5-1 tl vaniljaesanssia)
Marjoja (Mansikoita, mustikoita, vadelmia, herukoita...)

Pistä uuni lämpiämään 200 asteeseen. Vatkaa yhteen kananmunat ja sokeri (ja vaniljaesanssi). Sekoita sitten leivinjauhe vehnäjauhoihin ja yhdistä sokeri-munaseokseen vähitellen.

Voitele halkaisijaltaan noin 25 cm vuoka ja levitä siihen korppujauhoja, jotta piirakka irtoaa paremmin leikattaessa. Kaada taikina vuokaan ja ripottele marjat pinnalle. Osa marjoista uppoaa piirakan taikinan sisälle paiston aikana, joten pidä se mielessä tässä vaiheessa.

Paista piirakkaa uunin keskitasolla noin 25-30 minuuttia, tai kunnes piirakka on kypsä. Helppo tapa testata piirakan kypsyys on käyttää hammastikkua. Jos tikku tulee pois vedettäessä puhtaana ulos piirakasta, on piirakan sisuskin ehtinyt kypsyä.

Anna jäähtyä tovi ennen tarjoilua. Säilytä jääkaapissa.

P.S. Eikö olekin hienot patalaput? ;)

lauantai 29. heinäkuuta 2017

Suklainen punaviinikakku

Tämä kakku syntyi eräänä syyspäivänä, kun haaveksimme Vuorenpeikon kanssa jostakin sellaisesta suklaakakusta, jossa olisi jollakin tavalla "jyhkeä" maku. Aikoinaan Vuorenpeikkohan hurmasi minut tarjoamalla ensitapaamisellamme vadelmaista sacherkakkua (resepti tulee myöhemmin, mikäli saan maaniteltua Peikon jakamaan sen muiden kanssa) mutta juuri tuona päivänä mieleni teki jotakin täyteläistä, mutta ei liian imelänmakeaa.

Niin sitten kävi, että viinikaapista löytyi yksi edellispäivänä avattu pullo australialaista syrahia, joka käytettiin Smittenkitchen.comilta löytyneen reseptin tärkeimpänä ainesosana. Huomionarvoista on, että kaikki alkoholi EI katoa kakusta paistamisen aikana, vaan viini maistuu todella vahvasti suklaan kanssa. En siis tarjoaisi kyseistä kakkua esim. lasten synttäreillä, vaan ehkä enemmän aikuisten illanvieton fiinimpänä jälkiruokana.


Suklainen punaviinikakku

85 g huoneenlämpöistä voita
145 g ruskeaa sokeria (Muscavado käy hyvin)
50 g kidesokeria
1 iso kananmuna huoneenlämpöisenä
1 keltuainen huoneenlämpöisenä
1,75 dl punaviiniä
1 tl vanilja-aromia
130 g vehnäjauhoja
40 g kaakaojauhetta
1/8 tl ruokasoodaa
0,5 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
1/4 tl kanelia

Kakun päälle:
120 g mascarponea
120 g vispikermaa
2 rkl kidesokeria
1/4 tl vanilja-aromia

Esilämmitä uuni 160 asteeseen. Vuoraa halkaisijaltaan noin 23cm (irtopohja)vuoan pohja leivinpaperilla ja voitele reunat kevyesti.

Vaahdota voi isossa kulhossa, lisää sokerit ja jatka vaahdottamista parin-kolmen minuutin ajan. Lisää kananmuna, keltuainen ja vatkaa hyvin. Lisää sitten punaviini ja vanilja-aromi. Taikina saattaa näyttää vähän epämääräiseltä tässä vaiheessa, älä huolestu :)

Sekoita yhteen jauhot, kaakao, ruokasooda, leivinjauhe ja kaneli. Lisää 3/4 kuiva-aineista taikinaan sekoittamalla ja kääntele sitten loput joukkoon esim. muovilastalla.

Levitä kakkutaikina vuokaan ja paista kakkua 25-30 minuuttia, tai kunnes se on sisältä kypsää (testaa esimerkiksi hammastikulla - jos tökkäiset sillä kakun keskelle ja tikku tulee pois puhtaana, on kakku valmis). Kakun pinnan tulisi olla tasainen ja sileä.

Jäähdytä kakkua 10-15 minuuttia ja kumoa tai irrota se sitten irti vuoasta. Anna jäähtyä loppuun lautasella tai mieluiten jäähdytysritilällä. Kakku säilyy hyvin sekä huoneenlämmössä että jääkaapissa ja näyttää vielä paremmalle, jos sen päälle sihtaa hiukan tomusokeria.

Vispilöi lopuksi mascarpone, kerma, sokeri ja vanilja pehmeäksi vaahdoksi ja tarjoile vaahtoa kakkupalojen päällä. Seoksen voi vatkata jo hyvä tovi ennen varsinaista tarjoilua, sillä se säilyy kohtalaisen hyvin vatkattuna jääkaapissa pari-kolmekin tuntia. Jos se lässähtää, niin pienellä lisävatkauksella pitäisi ryhdin palautua.

Loput kakusta ja jo vähän kökkööntyneestä mascarponevaahdosta
nautiskeltiin seuraavana aamuna mansikoiden ja suklaakastikkeen kera.

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Ihana valkosuklaa-pannacotta ja vadelmakastike

Tämän reseptin löysin erään kerran, kun olin miettimässä tarjottavia appivanhempien tullessa kyläilemään. Halusin tarjota jotakin itsetehtyä, mutta kuitenkin tarpeeksi helppoa, sillä muissa ruokalajeissa meni aikaa ja pyrin aina siihen, että kaikki ruoka olisi vähintään viimeistelyä vailla kun vieraat saapuvat. En siis tahdo kökkiä köökissä samalla, kun vieraat istuvat olohuoneessa.

Tämä pannacotta on mahtava; se syntyy vain muutamasta raaka-aineesta ja vain pienellä vaivannäöllä se vie kielen mennessään ja lisääkin pyydetään. Sen verran makea herkku kuitenkin on kyseessä, ettei tätä kovin suuria annoksia voi pupeltaa.



Pannacotta:
100 g Fazerin valkoista leivontasuklaata (myös Pandan valkosuklaa toimii hyvin)
3 dl kuohukermaa
1 tl vaniljasokeria, tai 1 tl normaalia sokeria ja 1 vaniljatangon siemenet
1 liivatelehti

Vadelmakastike:
400 g pakastevadelmia
3 rkl tomusokeria
1 rkl sitruunamehua

TAI

1 prk kuningatar-Pilttiä
2 rkl sitruunamehua
1 rkl tomusokeria

Valmistele ensin suklaa pannacottaa varten: Paloittele suklaa noin pikkurillin pään kokoiseksi rouheeksi ja levitä tasaisesti leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paahda suklaata uunissa 175 asteessa noin viiden minuutin ajan - vahdi jatkuvasti, sillä valkosuklaa palaa helposti liikaa. Väriä saa siis olla, mutta rusehtava pinta eskaloituu häkellyttävän vaivihkaa liian tummaksi.

Kiehauta kerma ja lisää sen joukkoon vaniljasokeri ja paahdettu suklaa paloina. Jatka sekoittamista kunnes suklaa on sulanut joukkoon. Lisää kylmässä vedessä liotettu ja kuivaksi puristettu liivate ja sekoita vielä hetki, kunnes massa on tasaista. Liruta pannacottaseos  neljään tarjoiluastiaan ja laita jääkaappiin hyytymään vähintään 3 tunniksi.

Vadelmakastike syntyy, kun laitat kaikki ainekset kattilaan ja keität jatkuvasti sekoittaen. Kun marjat ovat muussautuneet ja sinulla on paksu, nestemäinen seos, kaada kaikki siivilään ja paseeraa seos lusikalla auttaen niin, että siemenet jäävät siivilään ja kaikki muu valuu alla olevaan astiaan.

Vaihtoehtoisesti voit tehdä helpomman kaavan mukaan ja valmistaa marjakastikkeen yhdistämällä kattilassa kuningatar-Pilttiä, sitruunamehua ja tomusokeria. Kuumenna ja sekoita, kunnes tomusokeri on kunnolla sulanut joukkoon.

Anna kastikkeen jäähtyä hetken aikaa ja kaada se pannacotta-annosten päälle, kun pannacotat ovat ehtineet hyytyä jonkin aikaa.

Annokset voi vielä koristella haluamallaan tavalla - minä itse sulatin ylijääneen valkosuklaan vesihauteessa ja Minigrip-pussia käyttäen pursotin leivinpaperille suklaakukkasia, jotka sitten varastoin pakkaseen ja asettelin annosten päälle juuri ennen tarjoilua.

Kiitokset Irman ihannekakku -blogille ohjeesta!

lauantai 22. heinäkuuta 2017

Kirsikkapiirakkaa amerikkalaisittain

Tätä kirsikkapiirakkaa tein viime kesänä, kun ostin epähuomiossa kirsikoita liian paljon suhteessa syöjiin.

En voi sietää sokeriliemeen säilöttyjä kirsikoita ja sama pätee kaikkiin karkkeihin, joissa esanssi muistuttaa aivan liikaa sokeriliemessä lilluvia kirsikoita. Sen sijaan tuoreet kirsikat ovat mahtavia, mutta liika on liikaa. Siksipä päätin tuona heinäkuisena päivänä pistää loput syömättä jääneet kirsikat kattilaan ja sitä kautta piirakkaan.


Tämä piirakka ei synny ihan hetkessä, koska täytteen tekemiseen (kivien poisto kirsikoista ym.) kuluu aikaa ja taikinakin olisi hyvä tehdä edellisenä päivänä.

Ohjeesta tulee yksi piirakka ja vuoan halkaisija voi olla noin 20-24 cm. Itse tein kaksi minikokoista piirakkaa ja sekä täyte että pohjataikina riittivät molemmat hyvin (loput täytteestä katosi jonnekin jäätelön kera). Alkuperäisohjeesta propsit blogille Kaikki äitini reseptit.

Täyte:
1 litra perattuja kirsikoita (älä valuta nesteitä pois)
2,5 dl sokeria
1 dl maissitärkkelystä
0,5 tl suolaa
Puolikkaan sitruunan mehu (<0,5 dl)
(Pari tippaa punaista elintarvikeväriä, mikäli haluat kirkkaanpunaisen täytteen)

TAI tölkki valmista kirsikkapiirakan täytettä, jota myydään joidenkin K-Citymarketien jenkkihyllyillä

Piirakkapohja:
2,5 dl vehnäjauhoja
225 g kylmää voita
2-5 rkl kylmää vettä
1 tl suolaa
1 rkl sokeria

Voiteluun kananmunaa

Valmista ensin piirakkapohja. Sekoita ensin kuiva-aineet ja nypi mukaan pieniksi paloiksi kuutioitu voi. Voi kannattaa kuutioida jo hyvissä ajoin ja pitää jääkaapissa niin kauan, kunnes se täytyy lisätä taikinaan. Älä vaivaa taikinaa, vaan nypi voita kuiva-aineisiin juuri ja juuri niin kauan, että kaikki on suurin piirtein sekoittunut, eli saa jäädä voinökkösiä sinne tänne.

Lisää (jää)kylmää vettä vähän kerrallaan, kunnes taikina alkaa muotoutua ja jää vielä jonkin verran tarttuvaksi. Jaa taikina kahteen osaan, pyörittele kevyesti palloiksi ja suojaa kelmulla. Laita taikinapallot jääkaappiin ja anna olla vähintään pari tuntia, mutta mieluiten yön yli.

Seuraavaksi on vuorossa täyte. Kirsikoiden perkaamisessa on kullakin oma tapansa hoitaa homma - minä käytin sormia ja apuvälineeksi taiteltua paperiklipsiä. Kirsikoita peratessa katselin samalla televisiota, sillä hommaan saa kulumaan kyllä hetken aikaa.

Kun kivet on poistettu, niin kaada kirsikat kattilaan ja keittele niitä maltillisella lämmöllä kymmenisen minuuttia. Kaada vähän kerrallaan mukaan sokeri, suola ja lopuksi maissitärkkelys. Jos pelkäät paakkuja, niin voit kokeilla sekoittaa sokerin, suolan ja tärkkelyksen ensin keskenään. Jatka keittämistä muutaman minuutin ajan, kunnes seos sakeutuu. Lisää sitruunamehu (ja punainen elintarvikeväri) ja jäähdytä. Siirrä täyte taikinan kaveriksi jääkaappiin seuraavaan päivään.

Kaulitse toinen taikinapallo jauhotetulla alustalla piirakkavuoan muotoon ja vähän suuremmaksi. Nosta pohjataikina vuoan päälle ja siisti reunat, mutta jätä reunoille kuitenkin pelivaraa jotta saat käännettyä niitä myöhemmin täytteen päälle. Lisää täyte pohjataikinan päälle ja tasoita.

Kaulitse myös toinen taikinapallo ja käytä tämä taikina koristellaksesi piirakka haluamallasi tavalla. Voit leikata taikinasta tankoja ja asetella niitä limittäin hieman amerikkalaiseen tyyliin piirakan päälle, tai leikellä muotilla taikinasta kuvioita ja koristella piirakka niillä. Itse päädyin käyttämään tähdenmuotoista leikkuria.

Käännä piirakan reunoja täytteen päälle ja kuvioi halutessasi. Voitele kananmunalla kaikki näkyvät osat taikinasta ja paista 225-asteisen uunin keskitasolla ensin 15 minuuttia, jonka jälkeen alenna uunin lämpötilaa hilkkua vaille 200 asteeseen ja jatka paistamista noin tunnin ajan tai kunnes piirakka näyttää valmiilta. Jos reunat alkavat tummua liikaa, niin suojaa piirakkaa foliolla.

Sen voin sanoa, että vaikka kyseessä on kohtalaisen työläs piirakka, niin tätä kannattaa kokeilla ainakin kerran. Meidän minipiirakat eivät jääneet kauaksi aikaa pöytään tarjolle, vaan katosivat nopeasti vatsoihin äänekkään maiskuttelun kera.