Testissä Sous Vide, eli matalalämpökypsennys

Eilen oli jännittävä päivä, sillä pääsimme korkkaamaan torstaina postissa tulleen Sous Vide -laitteen. Sous Vide (/su: vi:d/) on siis ruoanlaittomenetelmä, jossa kypsennettävä ruoka laitetaan vesihauteeseen, kun se ensin on aseteltu muovipussiin ja pussista ilma imetty tai muulla tavoin poistettu. Matalassa lämpötilassa ja veden jatkuvasti liikkuessa astiassa ruoka kypsyy hitaasti ja tasaisesti.

Louhi seurasi kiinnostuneena Vuorenpeikon lihanpussitusoperaatiota.

Näihin hetkiin asti Sous Vide on ollut lähinnä ravintoloiden käyttämä valmistustapa, sillä kyseisellä menetelmällä ruoasta saa aina tasalaatuista ja näin ollen saman lopputuloksen pystyy toistamaan paljon helpommin kuin paistamalla tai kelloa tarkkailemalla. Kaiken päälle Sous Videssä valmistuva ruoka ei menetä niin paljon makua kypsentyessään, sillä kaikki ainekset pysyvät tiukasti pussin sisällä.

Sous Videstä on nykyisin kuitenkin olemassa kätevämpi muoto, sillä enää laite ei tarkoita uutta, tilaavievää astiaa tai kattilaa keittiöön; nyt kokki voi kiinnittää noin viinipullon kokoisen laitteen lähes mihin tahansa astiaan johon mahtuu tarpeeksi vettä. Tällaisen laitteen meille siis hankki Vuorenpeikko Anovan EU-verkkokaupasta. Pienenä huvin aiheena kyseessä on myös vempele, jota voi ohjailla kännykkään ladattavan sovelluksen kautta. Herkkua tekniikkaihmisille!

Kokemuksia Sous Vide -kypsennyksestä meillä ei entuudestaan ollut, joten matkaan lähdettiin optimistisella jännityksellä.

Fiilistelyt ja ensituntumat:

Laite tuntuu käsissä juuri niin laadukkaalta kuin oletuksena olikin. Metalliosaa saa hieman purettua, jotta näkee laitteen vettä pyörittävän moottorin sen sisällä. Huomioitavaa on, että laitteen muovinen yläosa ei kestä vettä - sitä siis täytyy käyttää kohtuullista varovaisuutta noudattaen.

Sous Viden kiinnitysmekanismi on ruuvattavaa mallia, eli se kiinnitetään kattilaan kiristysruuveilla. Ihan toimiva periaate, mutta klipsikiinnitys voisi olla vieläkin näppärämpi.

Tällä kertaa emme käyttäneet mobiilisovellusta laitteen ohjaamiseen, vaan haluttu lämpötila rullattiin sinisenä hohtavasta rullasta oikeaan kohtaan. Mobiilisovelluksesta muuten sen verran, että sen uusin versio on kuulemamme mukaan hieman ongelmallinen; se mm. vaatii luomaan ilmaisen tilin Anovan järjestelmään sen lisäksi, että se haluaa tietää sijaintitietosi. Sijaintitietoja kysellään kyllä vanhassakin versiossa, mutta kirjautuminen ei ole välttämätöntä.

Pääosin laitteen käyttäminen käy ensikertalaiselta helposti. Laite kiinni astiaan ja sähköjohto seinään, laite päälle, rullataan näyttöön haluttu lämpötila ja lihat muovipussissa veteen. Kun Sous Vide on saavuttanut asetetun lämpötilan, niin se piippaa muutaman kerran merkiksi. Sitten vain odotellaan - sopivan ajan voi tarkistaa sivustolta Sousvide.fi.

Mitä tehtiin:

Sous Vide lyötiin kiinni isoon perunakattilaan (joskin huomasimme, että kattila voisi olla suurempikin) ja Minigrip-pusseihin päätyi valmiiksi pippuroituja Grillimaisterin naudanlihapihvejä. Ennen pussitusta lihat vielä suolattiin molemmin puolin.

Ilmeisesti laitteessa itsessäänkin on jonkinlainen ajastin, mutta se on hiukan hankalasti löydettävissä rajallisilla painikkeilla. Mutta koska kyseisen pelin kanssa aika ei ole minuutin päälle, niin sopivan kellonajan voi katsoa suoraan seinäkellosta tai pistää erilliseen ajastimeen/herätyskelloon hälytyksen kun lihan voi napata pois kylvystään.

Lihojen annettiin lillutella 56-asteisessa vedessä noin 1,5 tuntia, jonka jälkeen laite kytkettiin pois päältä ja lihat poistettiin pusseistaan. Tämän jälkeen valurautapannulle kahmaistiin reilu pala voita ja pihvit käytettiin pannulla juuri sen verran, että lihojen pinta sai mukavan värin. Lihaa ei siis enää Sous Viden jälkeen tarvitse kypsentää, vaan loppupaistaminen on enemmän esteettinen viimeistelyvaihe.

Viimeinen tuomio:

Pannulla käytyään pihvien pintaan oli tullut mukava väri ja tuoksu oli aika herkullinen. Maistellessa havaittiin seuraavat asiat:

• Pihvien kypsyysaste oli erinomainen ja lopputulos täsmälleen sellainen kuin haettiinkin. Liha oli tasaisen pinkkiä ja mehevää.
• Mureutta olisi voinut olla enemmänkin, mutta syy hivenen liian sitkeään lihaan saattoi olla joko liian lyhyt kypsennysaika tai että pihvejä olisi pitänyt hiukan kurmoottaa lihanuijalla ennen kylvetystä.
• Saako tätä huomenna lisää?

Katsomme siis Vuorenpeikon kanssa testin oikein onnistuneeksi ensimmäiseksi yritykseksi. Tästä seuraavat kokeilut ovat sitten sen meille oikean kypsennysajan hakemista ja muuta pienempää säätöä, mutta kaiken kaikkiaan Sous Vide oli rahansa arvoinen hankinta. Laite on helppokäyttöinen ja sillä valmistaa helposti useamman pihvin kerralla täsmälleen samanlaisiksi.

Toisella testikerralla tulikin paljon parempi lopputulos!

Jos Sous Vide kiinnostaa enemmänkin, niin suosittelen YouTube-kanavaa Sous Vide Everything, jossa nimensä mukaisesti valmistetaan Sous Videllä erilaisia ruokia ja myös testaillaan mm. eroja siinä, kannattaako liha suolata ennen pussitusta vai vasta ennen pannulla käyttämistä.